Tänään vietettiin Mian kanssa päivä Mia Skogsterin tottisseminaarissa.

Päivän anti oli hirmu hyvä ja ajatuksia herättävä. Samalla tuli aika paljon selviä eroja tokon ja tottiksen treenaamisessa esiin, vaikka perusperiaatteet on samat. Itselle tärkeintä antia oli tunnetilojen kanssa pelaaminen ja kestävyyden rakentaminen. Näissä on oltava yksiselitteisempi ja vaatia koiralta sitä mitä se osaa, keskitytään tekemiseen eikä härvätä.

Noudon opettamiseen tuli myös paljon ajatuksia, miten parantaa tämänhetkistä suoritusta ja mietteitä siitä, saadaanko sitä kuinka paljon todellisuudessa parannettua. Kun tuo singeröintikin tuppaa tulemaan esiin ihan jokaisessa asiassa. Vilkkaus liittyy siihenkin olennaisena osana ja kun se on koiran perusluonteessa, osaanko suunnata energian oikein. Ja kuinka näitä oppeja sitten voidaan soveltaa siihen metalliin?

Esteasioista olisin halunnut enemmän oppia, mutta ne käytiin läpi aika nopeasti ja agilityoppeihin viitaten. Tässä kohdassa sain valtaisan oivalluksen, että minähän voin opettaa metrisen hypyn noilla agihypyillä! Uuno kun olen. Niihin saa säädettyä ihan niin monta rimaa kun tahtoo ja korkeutta säädeltyä vapaasti, rimat on kevyitä jos tulee törmäyksiä eikä koira halua ponnistaa siitä. Niihin voin myös askarrella tumman kankaan näköesteeksi, että muistuttaa enemmän oikeaa puista estettä :)

Eteenmenon opetustapa oli myös vallan simppeli.

Moni asia on sellainen, ettei ehkä nykyisen koiran kohdalla enää tarvita tai lähdetä muuttamaan, mutta kaikesta opista on aina hyötyä seuraavien pentujen kanssa ja kimppatreeneissä, kun etsitään yksilölle sopivaa tapaa kouluttaa. Kaiken oppimansa kun vielä muistaisi :)